SFS

Tänään halusin hemmotella perhettä kiinalaisella ruoalla. Kaksi resepteistä oli vanhoja hyväksi koettuja,  kevätkääryleet ja possurapunyytit. Uutena tuttavuutena kokeilin Brown Eyed Baker - blogista rapunyyttejä ja Kenraali Tson kanaa. Aaah, blogin reseptit eivät ole tähän mennessä kertaakaan tuottaneet pettymystä! Koko perheelle kelpasi.

Alkupalat

Kenraali Tson kanaa

Ihanaa sunnuntaita kaikille. Massu täynnä on hyvä lähteä iltalenkille koirulin kanssa ;)

Patonkia, baguettes!

Pitkään olen haaveillut patonkivuoasta, jossa paistaa ihania patonkeja. Perjantaina piipahdin Confetissa, mikä on aina vaarallista (ainakin kukkarolle). Tarvitsin sieltä marsipaania tilauskakkuun, mutta näppeihin tarttui sen lisäksi vihdoin tuo patonkipelti :)

Tätä Mario-kakkua varten lähdin hakemaan marsipaania :)

Ohje on odottanut pellin hankintaa aina yhtä luotettavassa LEIPÄ-kirjassa. Odotus palkittiin kahdeksalla ihanalla patongilla, NAM! Osan taikinasta säilytin seuraavaan päivään jääkaapissa ja niin saatiin tuoretta patonkia useampana päivänä peräkkäin. Ohje on iso, puolikkaana tekemistä voisi hyvin kokeilla, toisaalta leipä tekee tässä taloudessa todella kauppansa ja pakastamisenkin tämä herkku kestää hyvin.

Taikinajuuri <3

Valmiita patonkeja, ei vielä ihan täydellisiä :)

Pitkästä aikaa

Reilu kuukausi on vierähtänyt viime bloggauksesta. Paljon onkin mahtunut tuohon väliin: koiranpentu, Lontoon loma, sukuun tullut vauva ja vaikka mitä.

Koirasta ( ja Lontoosta) tulossa varmasti oma bloggauksensa. Juuri nyt René lagottomme nukkuu tuolin alla kun emäntä kirjoittaa.

René nukkumassa ensimmäisen pesun jälkeen 4 viikkoa sitten

Vauvauutisen soi meille Siipan veljentytär miehensä kanssa. Vauva syntyi Lontoon loman aikana ja heti kotiuduttamme pääsimme ihailemaan pienen pientä tyttöä, tietenkin Rotinapullan kera. Ohje on julkaistu aikaisemmassa blogissani. Vauvakutsuista bloggasin syyskuun alussa. Vauvan syntymäaika- veikkauksen voitin minä, joten pääsen leipomaan perheelle sen kunniaksi kakun kunhan ehdin.

SFS

Tämä bloggaaminen on taas jäänyt arjen jalkoihin. Ruokaa ja leipomista on toki siusältynyt näihin viikkoihin, mutta ihan liian usein unohdan ottaa kuvia ja työpäivät ovat venyneet iltaan siten, etten ole ehtinyt/jaksanut blogia päivittää.

Blogging has been treaded over by everyday life. Cooking and baking has been going on a lot, but too often I forget to take pictures and working hours have extended to evenings so that I´ve been too tired to blog...

No, tänään mieluummin kokkasin kuin siivosin, joten Slow Food Sunday piti tänään sisällään marokkolaisen ateriakokonaisuuden. Alkuun lihapiiraita, pääruokasi lihataginea ja jälkkäriksi herrkullista leivonnaista nimeltään M´hanncha.

Well today I spent my time rather cooking than cleaning so Slow Food Sunday dinner was Moroccan themed. For starters I served meat briquates, main course was Beef tagine and for dessert M´hanncha pastry.

Eilen poimin viinirypäleitä puutarhastamme ja tänään tein ensimmäistä kertaa rypälehilloa. Nam, erinomaista. Voi olla, että tänään steppaamisen jälkeen täytyy tehdä vielä toinen satsi. Purkit on tosin lopussa, sillä olen tehnyt jo metsämansikka. kuningatar ja karviais hilloja kesän aikana.

Yesterday I picked grapes from our garden and today I made the most delicious Grape Jelly. A new favorite for sure. I think after tap dancing tonight I just have to make some more. I am a little short for jam jars since I´ve already made wildstrawberry, blueberry-rasberry-wildstrawberry and gooseberry jams.

Nyt on nousemassa sämpylätaikina. Esikoinen tilasi juustosämpylöitä evääksi huomisiin ylioppilaskirjoituksiin. Nostalgista, sillä muistan hyvin kuinka leivoin valtavia evässämpylöitä itselleni reaaliin joitakin vuosia sitten :)

Now I have a dough for bread rolls rising. First Born ordered cheese bread rolls for tomorrows  baccalaureate (what a monster for a word meaning final exams) in philosophy. Nostalgic since i remember baking bread rolls for my exams some years ago :)

Baby Shower

Eilen järjestettin meillä yllätysvauvakutsut 12 suvun naisen kesken Siipan isoveljen keskimmäiselle tyttärelle. Yllätys piti ihan loppuun saakka ja vaati salaisuuksien pitämistä ja välittämistä kesäkuusta alkaen. Ihana iltapäivä ja ilta vietettiin ensin lahjojen ja hyvän ruoan merkeissä. Tuleva Äiti sai hemmottelutuotteita itselleen, vauvalle mm. maailman suloisimmat Ugg:t, unieleluja ja siirtyipä suvun kastemekko 1800-luvulta hänelle odottamaan vauvan ensimmäistä juhlaa. Ruoka teema oli kreikasta: moussakaa, kreikkalaista salaattia, tuoretta patonkia ja variksenmarjamehua ;) jälkkäriksi syntisen hyviä suklaa cup cakeja!

Yesterday we had a surprise baby shower at our house with 12 lovely women from our extended family for my Hubbies big brothers middle daughter. We had spent time planning and keeping secrets from June and were able to really surprise the Mom to be. A lovely afternoon and evening were spent first opening gifts that included pampering products for the Mom to be and for the baby for example cutest ever Ugg boots and small toys. And the christening dress from 1880´s was passed on to wait for the babies first celebration. Food theme was Greek and we had moussaka, greek salad and fresh bread followed by the most decadent chocolate cup cakes ever!

Täytimme vauvan syntymäaika veikkauksen ja lupasin leipoa voittajalle kakun. Lisäksi katsoimme kaitafilmiltä Tulevan Äidin puuhia vauva-ajoilta. Ja ketään ei varmaan yllätä, että me synnyttäneet äidit jaoime kokemuksiamme ; )

We filled up a lottery guessing the date and time for the babys arrival, I promised to bake a cake for the most accurate guesser. Also we had the opportunity to watch narrow-films from Mom to be´s childhood. And no surprise that we who already have given birth shared our stories about those situations ; )

SFS

Tämä viikonloppu meni puoliksi työn merkeissä kun lauantai kului Pojois-Karjalassa kouluttamassa.
No sitäkin suuremmalla syyllä antauduin tänään ruoanlaiton pariin. Se on rentouttavaa ja ihanaa, yksi parhaita tapoja hemmotella mahtavaa perhettäni.

This weekend went by partly working as I spent saturday in North-Carelia lecturing. So even more of a reason to spend this sunday cooking. It is so relaxing and fun and one of the best ways to indulge my lovely family.

Siispä tänään kolmen ruokalajin päivällinen. Alkuun peruna-juusto täytteisiä ravioleja, pääruoaksi Involtini alla Milanese ja jälkkäriksi hurmaava suklaatorttu alá Heston!

So a three course dinner it was. Starting with potato and cheese filled ravioli following Involtini alla Milanese and for dessert a intoxicating chocolate pie alá Heston!

Slow Food Sunday

Pikkuhiljaa arjen rytmiin päässeenä haluan elvyttää perheemme Slow food sunnuntait.
Tänään tuli kokattua Madhur Jaffreyn "Ultimate curry bible"-kirjasta Moghai Lammasta pinaatin kera sekä kardemumma ja mustapippuri kanaa, NAM. Oli niin hyvää, että unhodin ottaa kuvia ;) Leivän ja jälkiruoan valmistin Anjum Anandin kirjasta "Anjumin helpot intialaiset" , Naan -leipää ja jälkkäriksi höyrytettyä jogurttia. Jälkiruoasta muistin jo ottaa kuvankin.

Getting to after holiday rhythm means that I try to revive slow food sundays with the family. Today I cooked Moghai Lamb with soinach and Cardamom and black pepper Chicken from Madhur Jaffreys Ultimate Curry Bible, with Naan bread from Anjum Anands Indian food made easy. It was so delicious that forgot to take any pictures ;) The dessert was also from Anjum Anands book: steamed yogurt (picture above). 

Paluu arkeen / back to real life

Viime viikonloppuna juhlittiin ystävän naimisiin menoa <3
Sain kunnian tehdä juhliin kakut. Nuoren parin toiveena oli valkoinen väritys ja maukas täyte.
Tätyin kakut Mascarponevaahdolla, joka oli maustettu mustikoilla ja valkosuklaalla. Lisäsäväyksenä kostutusliemessä oli ripaus ruusuvettä. Kuorrutus on valkoista marsipaania.

Last weekend I had the opportunity to make wedding cake to friends wedding reception. The young couple wanted white cakes with a tasty filling. I filled the cakes with mascarpone mousse, blueberries and white chocolate pieces. A splash of rosewater gave the cake an extra flavor. Cakes are covered with white marzipan.

Arjessa on ollut pyrkimystä myös pitää loma mielessä. Azerbaijanissa opin kollegalta tavan hyödyntää vesimelonin kuoren valkea osa. Se on pilkottuna mukava lisä salaatissa. Pointtina on se, että vesimelonin kuori on erittäin ravintorikasta ja siksi sitä kannattaa käyttää!

Back in reality (working) I am still trying to keep holiday memories alive. In Azerbaizan I learned from a colleague to use watermelons white part in salads. It is very high in nutrients and so a good thing to use it instead of throwing away.

Halloumisalaatti vesimelonin kuorien kera / Halloumi salad with watermelon flesh
vesimelonin ravinteet / watermelon nutrients

After thoughts

Theraplay peruskurssin jälkeisenä viikonloppuna pääsimme tutustumaan Azerbaizanin vuoristoseudun kylään Lahiciin. Oli hienoa nähdä maisemien muuttuvan ajaessamme posipäin Bakusta. Ensin ruskeaa mahdottoman monissa eri sävyissä. Lopulta vehreää vuoristoa ja henkeäsalpaavia maisemia. Lämmin, kostea ilma muuttui vuoristossa huomattavasti viileämmäksi ja välillä satoi. Valitettavasti jalkavaivan vuoksi en voinut liittyä kävelyretkille, mutta pyrin nauttimaan maisemista parhaani mukaan.

After Theraplay level one training was done we had a chance to see Azerbaijan mountain region over the weekend. It was nice to see the landscape changing as we drove away from Baku. First every possible shade of brown and then as we drove up lush green landscape and breathtaking views. Warm, moist weather changed to a cooler climate and occasionally it was raining. Unfortunately with my hurt foot I was not able to join the hikes but I tried to soak in as much of the beautiful landscapes as I could.

Viikonlopun jälkeen vierailimme lastenkodissa yhdessä NHE:n työntekijöiden kanssa.  Lapset kyseisessä lastenkodissa ovat eri tavoilla vammaisia ja olot ovat lievästi sanottuna vaatimattomat. Kolme kertaa viikossa NHE:n työntkeijät tulevat sinne työskentelemään lasten kanssa ja nyt heillä on toivottavasti lisää tapoja kohdata näiden lapsten tarpeita Theraplay peruskurssin jälkeen. Nämä ihmiset tekevät tärkeää työtä vaativissa olosuhteissa. Yksityiskohtiin menemättä voin kertoa, että tuota vierailua en unohda varmasti koskaan.

After the weekend we had a chance to visit an orphanage together with staff from NHE. Children in this particular orphanage are all disabled and the surroundings are very modest. Three times a week staff from NHE go there to work with these children and I hope they have now more tools to meet these childrens needs after Theraplay level one. They are doing a remarkable job in a demanding environment. Without going to more detail I can tell you that this was a visit I will never forget.

Kerroin aiemmassa päivityksessä tunnelmista kyynärsauvojen kanssa Bakussa liikkuessa. Tuon torstai-illan jäkkeen olen saanut myös korjaavia kokemuksia, paranemistoivotuksia ihan tuntemattomilta ihmisiltä. Edelleen etenkin Bakussa myös tuijottelua ja paheksuvia katseita.

In previous update I told about the atmosphere around me when when walking with crutches in Baku. After that thursday evening I have had other experiences too, people wishing me well and quick recovery. Still especially in Baku I still got stared and frowned upon.

Kotimatka Bakusta Istanbulin kautta Helsinkiin oli myös mielenkiintoinen "kokeilu". Bakun lentokentällä sain käsimatkatavaroiden kanssa apua koneeseen noustessa ulkomaalaiselta herrasmieheltä, Istanbulissa liukuportaissa mukavalta naishenkilöltä. Koneeseen nousu Istanbulissa sujui erikoisjärjestelyin hienosti mukavan ja asiantuntevan lääkintähenkilökunnan toimesta. Suomeen tultuani apua ei herunut muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Mutta suomalaisella sisulla raijasin matkalaukut kärryihin, kyynärsauvat matkaan ja linkaten taksille. Taksikuski olikin sitten todella avulias  ja ystävällinen.

The trip home from Baku via Istanbul to Helsinki was an interesting human experience too. At Baku airport I got help with carrying my handluggage to the plane from a nice foreign gentleman, at Istanbul a nice foreign lady helped at the escalator. Boarding the plane in Istanbul was smooth with the help from nice and efficient medical staff. In Finland I got zero help from other fellow travelers or the staff. With Finnish Sisu (no translations available) I took a trolley, got my luggage onto it with my crutches and limped forward to a taxi station. Luckily the taxidriver was ever so nice and helpful.

Nyt olen ollut kotona 5 päivää ja jalka voi koko ajan paremmin. Maantaina saan tulokset magneettikuvasta ja toivottavasti uutiset ovat hyviä!

Now I have been home for 5 days and the foot is feeling better each day. On monday come the results from the MRI and hopefully the news are good!

Lisää kokemuksia / More experiences

Koulutus päättyi tänään! Kaksi viimeistä päivää hujahtivat todella nopeasti. Ainakin itselle tuli olo, että onnistuimme Marlon kanssa välittämään Theraplay-ajattelua ja tuomaan Azerbaizaniin jotakin uutta, käytännönläheistä ja hyödyllistä.

Training ended today! The two last days flew by really quickly. I feel that Marlo and I were able to bring something new, practical and useful within the Theraplay model to Azerbaijan.

Haastavaa koulutuksessa on ollut kielimuurin lisäksi koulutettavien hyvin erilaiset koulutustaustat. Tulkkauksen kanssa koulutus vie vähintään tuplasti enemmän aikaa ja monien käsitteiden kääntäminen on haastavaa, välillä jotakin sanaa ei edes löydy vastaavalla merkityksellä. Itselle opettaminen vieraalla kielellä on myös välillä haastavaa, aivot käyvät toisinaan aika ylikierrosilla.

Besides the language barrier the challenge for this course has also been the difference in the participants  level of education. With interpreting the training is at least twice as time consuming compared to the usual pace, but there are also difficulties in translating some concepts and sometimes not finding equivalent word in the other language. I have been training in my second language, so that has made my brain occasionally go on overdrive.

Torstain leikkejä / Activites on thursday

Paper punch / Sanomalehtinyrkkeily

Kerroin aikaisemmassa viestissä, että satutin jalkani keskiviikko aamuna. Eilen sain täältä kynnärsauvat, mikä helpottaa liikkumista siten, etten joudu varaamaan kiepeän jalan varaan. Illalla päätimme koulutuksen jälkeen tehdä pienen kävelykierroksen lähikaduilla, edellisen illan olin viettänyt sisällä hoitaen jalkaa kylmällä.

I told in my previous message that I heart my foot on wednesday morning. Yesterday I got crutches so I was able to move without having to put weight on sore foot. So in the evening we decided to make a stroll around the nearby streets.

Kävelyretkestä muotoutuikin erikoien kokemus. Sain paljon paheksuvia, pelokkaita jopa inhoavia katseita. Eräs pienokainen purskahti itkuun nähdessään minut. Vanhemmat saattoivat siirtää lapsensa toiselle puolelle niin, että en menisi heidän läheltään. Tilanne oli erittäin outo ja epämukava sekä minulle että Marlolle. Olimme kyllä tietoisia, että täällä vammaiset pidetään lähinnä neljän seinän sisällä, mutta että kainalosauvoilla kulkeva olisi myös alempaa kastia ei ollut tullut mieleemmekään.

The little walk became to be a strange experience. I got a lot of disapproving, fearful and even disgusted looks. A toddler burst into tears seeing me. Parents were moving their children further away from me as walked by. The situation was strange and uncomfortable to both me and Marlo. We were aware that handicapped people are kept mostly indoors but it had not crossed our minds that a person using crutches would also be considered an outcast.

Tänään jaoimme kokemuksemme kurssilaisten kanssa. Halusimme kertoa heille kuinka se vain syvensi arvostustamme heitä ja heidän työtään kohtaan. Koulutuksessa olijat tekevät työtä erilailla vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. He ovat avainasemassa muutoksen siten, että he työskentelevät  perheiden kanssa, joiden tämä yhteiskunta näyttää haluavan pysyvän poissa silmistä.

Today we shared this experience with the training group. We wanted to let them know how this experience deepened our appreciation towards them and the work they do. The participants work with children who have disabilities and their families. They are in the key position for a change by working with these families that this society seams keen to keep hidden.

Toivon todella, että Theraplay peruskurssi heitä myönteisen muutoksen eteenpäin viemisessä. Jokainen lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus ansaitsee tulla kohdelluksi arvokkaana.

I sincerely hope that Theraplay level 1 can help them making a positive change here. Every child, teenager, adult or senior citizen deserves to treated with dignity.

Perjantaina leikittiin vauhdikkaita leikkejä.

On friday we played upbeat activities.

Päivän lopuksi pidimme Theraplay hengen mukaisesti loppujuhlan, johon kuului hieno kakku, todistukset ja paljon, paljon valokuvia!

In the end of the day we had in Theraplay spirit festivities that included a nice cake, participants receiving the completion letter and lots and lots of pictures!

Viikko on ollut kiinnostava, intensiivinen ja voimia vaativa. Tulimme koulutuksen päätyttyä majapaikkaamme vain huomataksemme, että olimme jättäneet avaimet aamulla keittiön tasolle. Istuttuamme talon portailla tovin onneksemme yksi muista vierasmajan asukkaista tuli ulos ja pääsimme sisään. Siitä asti olemme istuneet sohvalla tekemättä mitään sen ihmeellisempää.

This week has been interesting, intensive and strength consuming. As we came back to our lodgings after finishing the training we realized that we had left the key to the door on our kitchen counter. After sitting for quite a while on the steps luckily someone else lodging in this building came out and let us in. Since then we have been slouching on the couches doing nothing special.

Tapahtumarikas päivä / Eventfull day

Kolmannen koulutuspäivän aamu alkoi ihan tavallisesti. Aloitimme päivän leikeillä ja olimme valinneet toiseksi aloitusleikiksi Kaverisieppaus-hipan. Kesken parhaimman leikin tiimellyksen jalkapohjassani poksahti.... Ilmiesesti reväytin jalkapohjassa lihaksen ja se sattui! Sinnittelin aamupäivän, mutta iltapäivän osallistuin kouluttamiseen istualtani jalka kohoasennossa.

The third day of training started as usual. We start the day with activities and we had chosen Friend snatching-tag as the second activity. In the heat of the action something popped in the sole of my foot... I think I pulled some muscle and boy did hurt! I held up until lunchtime but after that I did the rest of the days training sitting down with foot resting on a chair.

Theraplay hengen mukaisesti sain todella hyvää huolenpitoa niin Marlolta kuin kurssilaisilta. Kiitos siitä! Nyt toivon, että jalka paranisi pian eikä haittaisi loppuviikkoa.

In the real Theraplay spirit I received really good care from Marlo and the students. Thank you for that! Now I just hope that my foot will get better soon and not bother too much the rest of the weeks work.

Pumpulipallon pomputusta
Bouncing a cotton ball

Iltapäivällä Marlon ulkoinen kovalevy lakkasi toimimasta! Sillä hetkellä piti hengähtää hetki sillä kurssin täkein materiaali ovat juuri tuolla kovalevyllä! Pikainen muutos iltapäivän ohjelmaan oli tarpeen ja onneksi olemme Marlon kanssa molemmat joustavia, joten uusi suunnitelma syntyi nopeasti ja kurssi pääsi etenemään.

In the afternoon Marlos hard drive stopped working! At that moment we had to take a deep breath because all the most important material was on that hard drive! A quick change of plans was necessary and fortunately Marlo and I are both flexible so the new agenda was formed fast and we were able to make things go forward.

Päivä oli silti toki antoisa ja vaikka mieliala ei nyt ole ihan korkeimmillaan niin kyllä se tästä!

The day was still rewarding and even though our spirits might not be at the highest point at the moment I am sure it will get better!

Hoiva / Nurture

Käsiprinttejä / Hand prints

Toinen päivä / Second day

Toinen päivä takana. Virallinen tulkki on sairaslomalla, mutta onneksemme paikalliset kurssin järjestäjät ovat tehneet parhaansa tilanteen hoitamiseksi. Javid Akhunov ja Azer Gurbanov, paikallisten organisaatioiden työntekijät, ovat jakaneet tulkkauksen kahden päivän ajan keskenään ja tehneet upeaa työtä auttaakseen meitä kouluttamisessa.

Day two behind us. The official interpreter has been unable to come due to illness, so the local organizers have jumped in to help. Javid Akhunov and Azer Gurbanov, workers for the local organizers, have shared the interpreting these two day, and have done a amazing job!

Tulkkauksen kanssa koulutus etenee omaa tahtiaan (eli hitaasti), ryhmä on hyvin keskusteleva ja osaa ottava, mikä on aina hieno asia.

With the need for interpreting the course is going forward at its own pace (meaning slowly), the group is very conversational and taking part in a very exhilarating way.

Onneksi Theraplay koulutus on muutakin kuin puhetta! Se on yhdessä kokemista!

Fortunately Theraplay training is more than just talk! It is about sharing experiences!

Illalla meidät kutsuttiin Anne Sihvosen luon illalliselle. Anne työskentelee NHE:ssä lasten ja nuorten ohjelmassa ja hänen ansiostaan Theraplay peruskurssi täällä Azerbaizanissa on mahdollistunut.

In the evening we had dinner at Anne Sihvonens house. Anne is working for the NHE children and youth program and she is the person who has made this course here in Azerbaizan possible in the first place.

Maisema Annen talon terassilta oli henkeäsalpaava. Meillä oli mukava ilta ja paluumatkalla piipahdimme vielä yhdessä Bakun uusimmista puistoista ihailemassa maisemaa sieltä käsin.

The view from Annes house was breathtaking. We had a nice evening and on the way back we stopped at one of the newest parks in Baku to see the view from there.

Hauska sattuma: Annen kahvikupit sopivat hyvin Theraplaytunnelmaan :)
A fun coincidence: Annes coffeecups suit the Theraplayatmosphere

Eternal Flame

Anne ja Marlo pitelemässä kuuta
Anne and Marlo holding the moon

Kouluttamassa Bakussa/ Training in Baku

Saavuin perille eilen sunnuntai aamuna, lähdettyäni kotoa lauantaina iltapäivällä. Eilen ehdimme kollegani Marlon kanssa kävellä kaupungilla, tutustua koulutuspaikkaa ja käydä illallisella täällä asuvan amerikkalaisen perheen luona.

I arrived here yesterday early in the morning after leaving home saturday afternoon. Yesterday we had a chance to walk around the city with my colleague Marlo, see the place where training is held at and have dinner with an American family living here.

Perheen isä, Steve Stonehouse,  on yksi kurssin järjestäjistä yhdessä Norwegian Humanitarian Enterprisen and Hayat Resource Centerin kanssa.

Father of this family is Steve Stonehouse, one of the organizers of this level 1 course together with Norwegian Humanitarian Enterprise and Hayat Resource Center.

Meistä on pidetty täällä todella hyvää huolta. Peruskurssi alkoi tänään ja kaikki toimi hienosti. Kurssilaisia on peräti 30 ja he ovat innokkaina osallistuneet keskusteluun ja leikkeihin.

Marlo starting the day

We have been well nurtured here. Level 1 started today and everything is working well. There 30 people attending and they have participated with enthusiasm both in discussion and playing together.

Theraplayn dimensiot / Theraplay dimension

Tänään ehdimme vielä illalla kävelylle Vanhaan Kaupunkiin ja illalliselle mukavalla terassille, josta oli hieno näkymä paikalliselle aukiolle. 

Today after training we had time to walk in the Old Town and have nice dinner at a terrace with a beautiful view over a local plaza. 

Pakataan taas ;) / Packing - again

Tänään iltapäivällä lähtee lento Istanbulin kautta Bakuun, jonne saavun huomenna aamuvarhaisella (paikallista aikaa klo 5.20).

This afternoon I leave to Baku via Istanbul. I will arriving early sunday morning (5.20 am).

Matkalaukussa on mm. 6 kilon edestä hernepusseja! 30 kappaletta Marimekon kankaista itse ommeltuja tuliaisia Theraplay-kurssilaisille. Suomen Theraplay-yhdistys antoi lahjoituksen, jonka avulla vien theraplay- kurssitarvikkeita Bakuun. Tein hernepusseja niin monta, että kaikki kurssilaiset saavat mukaansa oman. Lisäksi matkassa on mm. höyheniä, tarroja ja glitteriä.

In my suitcase I have 11 pounds of beanie bags! 30 handmade pieces from Marimekko fabrics. Finnish Theraplay association made a donation so I can bring materials for the Baku course. I made so many beanie bags so everyone participating can take one home after the theraplay course. With me I also have some stickers, feathers and glitter ;)

Day at the Institute

Eilen yli 50 ihmistä kokoontui Theraplay Instituuttiin kuuntelemaan Saara Saloa MIM:n pisteytytyksestä. Päivä oli tiedontäyteinen, innostava ja Saara upea luennoitsija.

Yesterday over 50 people gathered to Theraplay Institute to hear Saara Salos Master Class on rating MIM. The day was full of knowledge, inspiring and Saara a great lecturer.

A dream come true

Eilen oli syntymäpäiväni ja yksi pitkään unelmoimani asia kävi toteen. Pääsin syömään täällä Chicagossa Rick Baylessin Frontera Grill - ravintolaan hyvän ystävän kanssa. Mikä ihana kokemus!

Ruoka, tunnelma, palvelu ja ravintola itsessään olivat mahtavia. Ostoslistalle täältä tulee ehdottomasti Rick Baylessin keittokirja. Onneksi huomenna on aikaa mennä kirjakauppaan ihailemaan keittokirjavalikoimaa!

Päätimme illan Hancock Towerin 96:n kerroksen baariin ;) Siellä on paras näkymä kaupunkiin naistenhuoneen ikkunasta.

Tässä linkki rakennuksen sivuille.  John Hancock center. Chicago on täynnä uskomattoman kauniita rakennuksia, pilvenpiirtäjiä, asuintaloja... Tämän viikon tiistaina olimme risteilyllä, jolla ihasteltiin Chicagon rakennuksia ja kuultiin kaupungin ja rakennusten historiasta. Tämä oli itse asiassa kolmas tällainen risteily ja joka kerran olen oppinut jotakin uutta! 

Ihana päivä ja ihastuttava ilta!